Tietoon perustuvaa päätöksentekoa

Uusimmat blogikirjoitukset

Aluevaaliehdokkaiden suhtautuminen huumeiden käyttöhuoneisiin – Ylen vaalikone

Kirjoitus julkaistu alunperin Uuden Suomen Puheenvuorossa 18.8.2022.

Kansalaisaloite valvotuista käyttötiloista huumeita käyttäville (https://kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9890) on ollut viime viikkoina paljon esillä. Aloite keräsi viimeisinä viikkoina täyteen tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee siten eduskunnan käsiteltäväksi. Puolenvuoden takaisissa aluevaaleissa oli Ylen vaalikoneessa (https://vaalikone.yle.fi/aluevaalit2022) kysymys, jossa kysyttiin ehdokkaiden kantaa asiaan. Ylen vaalikonedata on avoimesti saatavilla (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/18/avoin-data-tarjolla-ylen-sisaltoja-ja-metatietoa, tosin alueevaalidata ei vielä tuolta löydy) ja plottailin näiden pohjalta kuvia, jotka vähän avannee ehdokkaiden kantoja. Jaan nuo kuvat tännekin, jos ne jotakuta kiinnostavat. Toki on hyvä muistaa, että eduskunta muodostaa asiasta oman kantansa eikä nämä välttämättä enteile mitään siitä.

Kysymys (tai väite) siis kuului: ”Hyvinvointialueellani tulee olla käytössä huumeiden käyttöhuone”.


Kuva 1. Aluevaaliehdokkaiden vastaus vaalikonekysymykseen huumeiden käyttöhuoneista. Vasemmalla kaikkien ehdokkaiden vastaukset ja oikealla puolueittain

Kuvassa 1 on nähtävillä, miten vastaukset jakautuvat kaikkien ehdokkaiden kesken sekä miten puolueittain. Jos katsotaan kaikkia ehdokkaita, on vastustajia hieman enemmän kuin kannattajia. Tosin ”täysin eri mieltä” olevia on ollut huomattavasti enemmän kuin ”täysin samaa mieltä” olevia. Jos katsotaan, miten eri puolueissa on suhtauduttu asioihin, ei tulokset liene kovinkaan yllättäviä. Huumeiden käyttöhuoneisiin suhtaudutaan positiivisimmin Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaiden keskuudessa kun taas vastustus on suurinta Perussuomalaisissa ja Kristillisdemokraateissa.

Tarkastelin myös, näkyykö suhtautumisessa eroja alueellisesti tarkasteltuna (kuva 2). Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on vastustus ollut keskimääräistä suurempaa, mutta muuten merkittäviä alueellisia eroja ei ole. Ainakin jos katsotaan kaikkia ehdokkaita. Keskustan ja Vasemmistoliiton ehdokkaiden keskuudessa on ehkä hieman havaittavissa eroa etelän ja pohjoisen välillä.


Kuva 2. Keskimääräinen suhtautuminen huumeiden käyttöhuoneisiin vaalipiireittäin. Uudellemaalle on laskettu Länsi- Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä Vantaa-Kerava vaalipiirien summa.

Loppuun on kiitettävä ja kehuttava Yleä, että se jakaa tällaista dataa avoimesti. Lisäksi on syytä mainitta, että en ihan täysin varmaksi lupaa, ettenkö olisi tehnyt kuvia tehdessäni mitään virheitä.

Lisäys: Jos kiinnostaa nähdä kuvan 1 tapaisia vaalipiirikohtaisia kuvia, niin niitä laittelin aiemmin twitteriin:

Ilmastonmuokkauksen tehokkuuden arvioimiseen liittyy suuria epävarmuuksia.

Kirjoitus julkaistu alunperin Uuden Suomen Puheenvuorossa 17.1.2022.

Työskentelen ilmastotutkijana ilmastomallinnuksen parissa ja pääasiallinen tutkimusaiheeni on ollut koko tähän astisen urani ajan enemmän tai vähemmän ilmastonmuokkaus. Viimeisimmän valmistuneen tutkimukseni tulokset julkaistiin noin pari viikkoa sitten ja ajattelin tässä nyt käydä läpi joitain oleellisia tuloksia yleisellä tasolla. Tämä on myös hyvä paikka esitellä, minkälaista ilmastotutkimusta ylipäätänsä tehdään.

Tutkimuksessa käytin ilmastomallia simuloimaan paikan ja ajan suhteen erilaisia strategioita, joissa lisätään rikkihiukkasia yläilmakehään, jossa ne heijastavat auringonvaloa ja viilentävät ilmastoa. Tällaisia tarkoituksellista ilmaston lämpötilaa muuttavia toimia kutsutaan ilmastonmuokkaukseksi. Simulaatiot osoittivat suuria epävarmuuksia tämän kyseisen ilmastonmuokkausmenetelmän viilennysvaikutusten arvioinnissa.

Mitä on ilmastonmuokkaus?

Tämä on tietysti kysymys, jonka vastausta voisi avata pohjalle laajemminkin, mutta käyn tässä aiheen lyhyesti läpi: Kuten hyvin on tiedossa, ilmasto on lämmennyt voimakkaasti viimeisen vuosisadan aikana. Lämpötilan muutoksen taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat nähtävissä kuvassa 1. Kuvan tulokset perustuvat ilmastomallisimulaatioihin. Kuten kuvasta nähdään, ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat merkittävin näistä tekijöistä. Kaikki tekijät eivät suinkaan lämmitä ilmastoa, vaan esimerkiksi ihmiskunnan aerosoli(/pienhiukkas)päästöillä on suuri viilentävä vaikutus ja ilman tätä ilmasto olisi lämmenyt vielä huomattavasti nykyistä enemmän. Hiukkaset heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja muokkaavat pilvien ominaisuuksia tekemällä niistä heijastavampia.

Toinen merkittävä viilentävä tekijä liittyy luonnollisiin pienhiukkasiin ja niitä kuvaa kuvassa 1 tummanvihreä viiva. Tämä vaikutus näkyy muutaman vuoden pituisina ajanjaksoina. Nämä ovat suuria tulivuorenpurkauksia, joista viimeinen merkittävä oli Pinatubon purkaus 30 vuotta sitten. Tulivuoresta vapautuu ilmakehään suuret määrät rikkidioksidia, josta ilmakehässä muodostuu rikkihiukkasia. Kun tulivuorenpurkaus on riittävän suuri, rikki kohoaa yläilmakehään (20 km korkeuteen). Siellä hiukkasten elinikä on jopa vuosia, verrattuna päiviin ja viikkoihin maanpinnalla. Näin ollen yksittäinen hiukkanen ehtii elämänsä aikana heijastamaan auringonvaloa huomattavasti enemmän kuin lähempänä maanpintaa olevat kaverinsa.


Kuva 1. Eri tekijöiden vaikutus ilmaston lämpötilaan.

Luonnollisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on järkevintä ja turvallisinta pyrkiä minimoimaan sen pääasiallista aiheuttajaa eli CO2 päästöjä. Koska tässä ollaan vielä toistaiseksi pahasti epäonnistuttu, on nostettu esiin ajatus myös viilentävien tekijöiden vahvistamisesta. Tällä voisi saada lisäaikaa CO2 päästöjen hillitsemiseksi. Havainnot suurten tulivuorenpurkausten jälkeen ovat osoittaneet, että suhteellisen pienellä hiukkasmäärällä yläilmakehässä on merkittävä viilentävä ilmastovaikutus. Arvioiden mukaan kustannustehokkain ilmastonmuokkausmenetelmä perustuukin juuri yläilmakehään injektoituihin aerosoleihin. Muitakin ehdotuksia toki löytyy.

Rikkiaerosoleilla tehtävässä ilmastonmuokkauksessa on siis tarkoituksena jäljitellä suuria tulivuorenpurkauksia. Hiukkaspeitteen viilennysvaikutusta ylläpidettäisiin jatkuvilla uusilla rikki-injektioilla yläilmakehään. Yleisesti rikki on ajateltu injektoitavaksi päiväntasaajan ylle noin 20km korkeuteen. Päiväntasaajalla auringonvalon intensiteetti on keskimääräisesti suurin ja siten myös heijastettavan valon määrä. Sen lisäksi ilmakehän virtaukset kuljettavat hiukkasia kohti napoja, jolloin hiukkaset levittyvät ympäri maapalloa. Tällä saadaan luotua kestävä viilennysvaikutus niin pitkäksi aikaa, kuin rikki-injektioita jatketaan.


Video 1. Aerosoli-ilmastomallisimulaatioon perustuva video siitä, miten yläilmakehään injektoitu rikki leviää ilmakehässä.

Kuten olettaa saattaa, ilmastonmuokkaukseen liittyy suuria riskejä ja epävarmuuksia. En mene kuitenkaan niihin tässä sen laajemmin. Tässä yhteydessä on myös syytä korostaa, ettei ilmastonmuokkausta ole ehdotettu vaihtoehdoksi päästövähennyksille, eikä se sellainen voisi olla edes teoriassa. Voisi myös sanoa, että ilmastonmuokkauksella muuttaisimme ilmastoa vain lisää, vaikka lämpötila, ja monet muut ilmastomuuttujat, palautuisivat lähemmäksi esiteollisia olosuhteita. Joskaan ei kaikki.

Yläilmakehän hiukkasinjektioiden viilennysteho

Tutkimuksessani tarkastelin päiväntasaajalle injektoitujen hiukkasten tehoa heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen erisuuruisilla vuotuisilla rikki-injektioiden määrillä. Tämän simuloimiseen käytin aerosoli-ilmastomallia. Mallilla voidaan simuloida, miten hiukkaset muodostuvat, vuorovaikuttavat keskenään, kasvavat, kulkeutuvat ja poistuvat ilmakehästä ja siinä samalla, miten ne elinaikanansa vaikuttavat ilmakehän säteilynkulkuun. Tässä tutkimuksessa oli uutta se, että käytin tähän kahta erilaista mallia hiukkasten ja niiden vuorovaikutusten simulointiin, kun taas ilmasto/ilmakehämalli pysyi muuten samana. Tämä antaa siis tietoa siitä, millaisia epävarmuuksia pelkästään hiukkasten mallintamisesta tulee.


Video 2. Säteilypakotteen riippuvuus vuosittain injektoitavan rikin määrästä kahdella eri aerosolimallilla simuloituna.

Videossa 2 näkyy hiukkasten aiheuttaman säteilypakotteen (kts. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/luakso/ilmastotermeja-sateilypakote-ja-takaisinkytkennat/) riippuvuus injektoitavan rikin määrästä. Mittasuhteiden saamiseksi ihmiskunnan vuotuiset rikkipäästöt ovat noin 50 Tg(S)/yr. Tästä voi jo päätellä, simuloin myös todella äärimmäisiä ja epärealistisia injektiomääriä. Yleisesti ilmastonmuokkaustutkimuksessa ilmastomalleilla simuloidaan ja tarkastellaan noin 5 Tg(S)/yr injektioita.

Tulokset, riippumatta käyttämästäni mallista, osoittavat, että ilmastonmuokkauksen tehokkuus injektoitavaa rikin massaa kohden laskee mitä suurempia injektiot ovat. Tämä tarkoittaa siis sitä, että mitä enemmän viilennystä ilmastonmuokkauksella tavoitellaan, sitä haastavammaksi sen saavuttaminen tulee. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että kasvihuonekaasupäästövähennyksillä on oleellinen merkitys silloinkin, jos ilmastonmuokkaukseen turvauduttaisiin. Tehokkuuden heikkenemisen taustalla on se, että mitä enemmän rikkiä injektoidaan, sitä suurempia yläilmakehän hiukkaset ovat. Siten niitä on suhteellisesti vähemmän. Sen lisäksi niiden heijastusominaisuudet heikkenevät, kun ne kasvavat riittävän suuriksi ja taas toisaalta, suuret hiukkaset absorboivat maanpinnalta lähtevää lämpösäteilyä ja ne alkavat siis toimia osittain myös CO2 tavoin ja tehostaa kasvihuoneilmiötä.

Silmiinpistävintä videossa 2 on kuitenkin se, miten suuri ero mallien antamissa tuloksissa on. Esimerkiksi kaiken tämän hetkisen ihmisperäisen vaikutuksen kumoaminen (n. 2.6 W/m2) vaatisi joko 4 tai 15 Tg(S) vuotuisia injektioita riippuen kumman mallin arvioita uskoo. Mallien välinen ero korostuu kun tarkastellaan esimerkiksi injektoitavan rikin määrää joka tarvittaisiin tämän vuosisadan lopun ilmaston lämpenemisennusteen, jossa päästöt kasvavat erittäin voimakkaasti (SSP5-8.5), kumoamiseksi takaisin esiteolliseen aikaan. Toisen mallin tulosten mukaan rikkiä tarvittaisiin vuosittain 22 Tg(S), kun taas toisessa mallissa vastaava luku on > 100 Tg(S), jota voidaan pitää jo täysin epärealistisena.

Erilaisista injektiostrategioista tehoa ilmastonmuokkaukseen?

Tarkastelin myös, miten erilaisilla injektiostrategioilla voisi vaikuttaa ilmastonmuokkauksen tehokkuuteen. Tarkastelin mm. miten injektioalueen leveys ja korkeus vaikuttaa tehokkuuteen, injektoidaanko rikkiä jatkuvalla syötöllä vain vain esim 2 kertaa vuodessa, ja että voisiko vuodenajan mukaan muuttuvalla injektiostrategialla saada etuja. Kuten video 3 näyttää, injektiostrategialla on todellakin jonkin verran merkitystä ilmastonmuokkauksen tehokkuuteen. Vielä ehkä oleellisempaa on se, että injektiostrategialla voisi jonkun verran vaikuttaa siihen, mille leveyspiireille viilennys kohdistuu. Rikkihiukkasiin perustuvalla ilmastonmuokkauksella on eräänlainen ongelma siinä, että viilennysvaikutus kohdistuu “liikaa” päiväntasaajalle. Esimerkiksi vuodenaikojen mukaan vaihtuvalla injektiostrategialla voisi kuitenkin levittää viilennysvaikutusta enemmän korkeammille leveyspiireille. Kyseinen strategia vähentää myös joitain muita negatiivisia ilmastonmuokkauksen sivuvaikutuksia, mutta ei niistä nyt tässä sen enempää.


Video 3. Säteilypakotteen globaali keskiarvo ja säteilypakotteen jakautuminen leveyspiireille riippuen siitä, millä strategialla rikki on injektoitu yläilmakehään.

Loppukommentit

Päällimmäisenä tästä tutkimuksesta jää mieleen se, että vaikka ilmastonmuokkausta on tutkittu jo reilusti päälle 10 vuotta, liittyy siihen vielä todella hurjia epävarmuuksia ihan niinkin perustavanlaatuisessa asiassa, kuin ilmastonmuokkauksen tehokkuudessa. Kyky viilentää ilmastoa on kuitenkin lähtökohta ilmastonmuokkaukselle ja kaikki muut lukuisat epävarmuudet rakentuvat sen päälle. On vaikea nähdä, että olisimme ihan lähiaikoina tilanteessa, jossa tietäisimme ilmastonmuokkauksesta niin paljon, että voisimme edes harkita tekevämme ilmastonmuokkausta ja tietävämme sen seuraukset. Toisaalta taas tiedämme varmuudella, että ilmastonmuokkaus toimii ja myös tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuokkauksesta on keskimääräisesti hyötyä verrattuna tilanteeseen, että ilmasto lämpenisi voimakkaasti ja että emme tekisi mitään. Olisiko meillä kuitenkaan kanttia lähteä tekemään ilmastonmuokkausta todella suurilla epävarmuuksilla? Tuskin tai ainakin näin toivon. Ottaen vielä huomioon sen, että ylivoimaisesti paras ja riskittömin vaihtoehto on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Olisi hullua olla panostamatta kaikin voimin siihen.

Linkki julkaistuun artikkeliin: https://acp.copernicus.org/articles/22/93/2022/acp-22-93-2022.html – Kiitokset Tiina ja Antti Herlinin säätiölle, jonka apurahalla tutkimus on toteutettu.

Ilmastotermejä: Säteilypakote ja takaisinkytkennät

Kirjoitus julkaistu alun perin Uuden Suomen Puheenvuorossa (2.12.2021).
Kyseisellä palstalla on paljon ilmastoaiheisia kirjoituksia ja tasaisin väliajoin niissä on puhuttu säteilypakotteista ja takaisinkytkennöistä. Eivätkä nämä käsitteet ole olleet monellekaan selviä.

Termit ovat oleellisia asioita ilmastotutkimuksessa, mutta ne eivät välttämättä ole suurelle yleisölle selviä, vaikka ilmastoasioista olisikin kiinnostunut. Ajattelin tässä avata termejä hieman tavalla, joka mielestäni antaa hyvän käsityksen, mistä oikein on kyse. En niinkään tässä tukeudu tarkkoihin virallisiin määritelmiin, vaan käytän termien avaamiseen apuna ilmastomallisimulaatioitani. Ilmastomallit ovat (vaillinaisia) kuvauksia ilmastostamme ja niiden avulla voidaan simuloida, miten ilmasto toimii erilaisissa skenaarioissa. Säteilypakotteen ja takaisinkytkentöjen periaatteet on mielestäni suht helppo ymmärtää erään yksinkertaisen, puhtaasti teoreettisen, skenaarion simulaation tuloksista. Toisaalta tämä on myös hyvä paikka avata tässä rinnalla vähän ilmastomallinnusta.

Maapallon energiatase ja ilmastonmuutos
Aloitan kuitenkin siitä, mitä ilmastossa tapahtuu kun lämpötila muuttuu globaalisti. Kuvassa 1 on esitetty ilmakehän energiavuot. Kaiken lähtökohta ilmastonmuutoksessa on energia, joka maapallolle tulee ja sieltä poistuu. Kuvassa näitä ilmaisevat nuolet ja luvut kuvan yläosassa harmaalla alueella. Ilmakehään tulee auringosta säteilyä (oranssi nuoli). Osa tästä energiasta heijastuu pois ja loput jäävät maapallolle. Maapallo myös emittoi lämpösäteilyä (punaiset nuolet), jonka välityksellä maapallolta poistuu energiaa. Ennen ihmisten vaikutusta ilmastoon, maapallolle jäävä auringon säteilemä energia oli jotakuinkin yhtä suuri kuin maapallon emittoima lämpösäteily. Silloin maapallolle tulee keskimäärin yhtä paljon energiaa kuin sieltä poistuu. Tällöin vallitsee tasapainotila, jossa maapallon energian määrä (lämpötila) ei oleellisesti muutu.


Kuva 1. Ilmakehän energiabudjetti

Esimerkiksi nykyinen ilmakehän korkeampi hiilidioksidipitoisuus on kuitenkin muuttanut edellä kuvattua tasapainotilaa. Kun ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia, absorboi ilmakehä aiempaa enemmän lämpösäteilyä ja sitä vähemmän energiaa pääsee ilmakehän läpi ja poistuu maapallolta. Tämä energian muutos on säteilypakote. Kun energiatasapainoa ei enää ole ja maapallolle tulee enemmän energiaa kuin sieltä poistuu, ilmasto lämpenee. Lämpeneminen kuitenkin kasvattaa maapallon emittoimaa lämpösäteilyä ja hiilidioksidin aiheuttama säteilyepätasapaino pienenee. Sen aiheuttama säteilypakote kuitenkin on arvo, joka on ja pysyy.

Kun maapallo lämpenee edelleen, on lämpösäteily jossain vaiheessa jälleen yhtä suurta kuin maapallolle tuleva energia. Tällöin ollaan uudessa tasapainotilassa, jossa lämpeneminen on pysähtynyt, mutta ilmasto on aiempaa lämpimämpi. Täydellisen tasapainon saavuttaminen vie kuitenkin useita vuosisatoja, vaikka suurimmat muutokset tapahtuvat huomattavasti nopeammin. Se, kuinka paljon maapallon on lämmettävä, että uusi tasapainotila saavutetaan, riippuu oleellisesti takaisinkytkennöistä. Takaisinkytkennät ovat lämpötilan muutoksen myötä tapahtuvia muutoksia ilmastossa, jotka myös vaikuttavat säteilyyn. Riippuen takaisinkytkennästä, ne voivat vaikuttaa niin ilmakehään tulevan auringon säteilyn kulkuun (oranssit nuolet), kuin lämpösäteilyyn (punaiset nuolet) tai kumpaankin. Takaisinkytkennät siis joko tehostavat tai hidastavat sitä, miten nopeasti säteilyvuot ovat jälleen tasapainossa.

Eli:

Säteilypakote on käytännössä jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama välitön muutos ilmakehän säteilyssä. Se siis periaatteessa tarkoittaa säteilyn muutosta ennen kuin ilmaston (maanpinnan) lämpötila on muuttunut.

Takaisinkytkennät ovat taas tekijöitä, jotka vaikuttavat säteilyn kulkuun ilmakehässä lämpötilan muuttuessa. Ne eivät siis ole lämpötilanmuutosta alullepanevia tekijöitä. Ne kuitenkin voivat joko kuroa säteilyepätasapainoa kiinni tai taistella kuroutumista vastaan. Ymmärrettävin esimerkki takaisinkytkennästä lienee jäätiköiden sulaminen. Kun ilmasto lämpenee, jäätiköt pienentyvät. Maanpinta on tällöin vähemmän heijastavampi ja yhä enemmän auringon säteilyä jää maapallolle. Siten maapallon on lämmettävä aiempaa enemmän, jotta säteilyepätäsapaino on kurottu kiinni. Muita merkittäviä takaisinkytkentöjä ovat mm. ilmakehän vesihöyry ja pilvet. Itseasiassa myös maanpinnan lämpötilan muutos on tarkalleen ottaen takaisinkytkentä, vaikkei sitä sellaiseksi usein puheissa luetakkaan.

Säteilytaseeseen ja ilmastoon vaikuttaa tämän lisäksi sisäinen satunnainen vaihtelu. Pidempää ajanjaksoa tarkasteltaessa sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

Miten säteilypakote ja takaisinkytkennät näkyvät ilmastomallisimulaatioissa?

Ilmastomallien yksi etu on, että niillä voidaan simuloida periaatteessa mitä tahansa, jopa epärealistisia tapahtumia ja tilanteita ilmastossa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi hyvin yksinkertaisen skenaarion simuloinnin, jonka tulokset havainnollistavat helposti, mitä säteilypakote ja takaisinkytkennät tarkoittavat.


Kuva 2. Keskimääräisen säteilytaseen ja lämpötilan muutos kun ilmakehän CO2 pitoisuus kaksinkertaistetaan äkillisesti.

Olen simuloinut esiteollisen ajan ilmastoa olosuhteissa ennen ihmisen vaikutusta (kuva 2). Tällöin vallitsee säteilytasapaino ja siksi lämpötila ei oleellisesti muutu, kuten kuvan 2 mustista pisteistä voi nähdä. Lisään simulaatioon yhden ainoan muutoksen, jossa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus muuttuu äkillisesti kaksinkertaiseksi. Tämä on ainoa simulaatioon sisällytetty häiriötekijä. Hiilidioksidin kaksinkertaistuminen aiheuttaa säteilyepätasapainon ja ilmasto alkaa lämmetä. Samalla myös säteilyepätasapaino alkaa painua kohti uutta tasapainoa. Kuten kuvasta nähdään, uuden tasapainon saavuttaminen on hidasta ja vielä 20 vuoden simulaation jälkeenkään ei olla vielä lähelläkään uutta tasapainoa. Lämpeneminen siis jatkuisi, jos simulaatiota jatkettaisiin.


Kuva 3. Keskimääräisen säteilytaseen ja lämpötilan muutos CO2 pitoisuuden kaksinkertaistumisen jälkeen verrattuna lähtötilanteeseen kolmella eri ilmastomallilla simuloituna. Yksittäinen piste kuvaa vuosikeskiarvoa.

Kuvaan 3 olen piirtänyt säteilyeron ja lämpötilan muutoksen samaan kuvaan omille akseleilleen. Kuvassa näkyvät tulokset kolmelle eri ilmastomallille. Vasemmalla ylhäällä olevat pisteet ovat simulaation ensimmäisiltä vuosilta ja alempaa oikealta löytyvät simulaation viimeisten vuosien tulokset. Kuten kuvasta myös nähdään, kyseiset muuttujat näyttäisivät riippuvan lähestulkoon lineaarisesti toisistaan (tämä ei päde, jos simulaatioita jatketaan riittävän pitkälle). Olen simuloinut skenaariot kolmeen kertaan satunnaisten tekijöiden vaikutusten minimoimiseksi. Pisteisiin voidaan tehdä suoransovitus. Tätä suoraa voidaan hyödyntää säteilypakotteen ja takaisinkytkentöjen kokonaisvaikutuksen laskemiseen. Säteilypakote saadaan pisteestä, jossa suora risteää y-akselin kanssa (lämpötilan muutos = 0). Tämän voidaan ajatella siis olevan säteilyepätasapainon arvo, ennen kuin lämpötila muuttuu. Takaisinkytkennät taas määrittävät suoran kulmakertoimen. Toisin sanoen sen, mikä lämpötila on lopulta uudessa tasapainotilassa. Kuten kuvasta nähdään, hiilidioksidin kaksinkertaistumisen aiheuttama säteilypakote vaihtelee hieman näiden kolmen ilmastomalllin välillä. Lisäksi ilmastomallien “ilmasto” ja yksilöllisesti mallinnetut takaisinkytkennät reagoivat hyvin eri tavalla aiheutettuun säteilyepätasapainoon. Siten eri mallit antavat erilaiset arviot siitä, miten ilmasto lämpenee (ja mikä on ns. climate sensitivity). Tämän epävarmuuden pienentämiseksi onkin tärkeä ymmärtää kaikki oleelliset takaisinkytkennät ja mallintaa ne mahdollisimman totuudenmukaisesti ilmastomalleissa. Tämä on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein, tavoite ilmastotutkimuksessa.

Hei kiitti!

Kiitos kaikille äänestäneille ja toinen extra kiitos teille, jotka annoitte äänenne juuri minulle! Varavaltuutetun paikkahan sieltä tälläkin kertaa tuli. 153 ääntä on kyllä tähän elämäntilanteeseen, joka ei juuri tarjoa aikaa vaalityölle, ihan kohtuullinen määrä. Valtuustoryhmän jäsenenä on kuitenkin myös mahdollisuuksia ohjata asioita oikeaan suuntaan. Joten eipä tätä ole syytä pitkään harmitella, vaikka tärkein tavoite jäikin tällä kertaa saavuttamatta.

Ehdokkaan haastattelu

Hiilineutraalia kaukolampoa esimerkiksi pienydinvoimaloilla?

Hiilineutraalia kaukolämpöä esimerkiksi pienydinvoimaloilla?

Miksi Vihreät?

Vaikka olenkin ollut vihreiden luottamushenkilö jo lähes kymmenen vuotta sitten, ei puolueessa pysyminen ja sen riveissä uudelleen ehdolle lähteminen ollut mikään itsestäänselvyys. Puolueen vaihtaminen on mielestäni hyväksyttävää ja silloin tällöin tekee varmasti ihan hyvääkin. Jos siis puolueen vaihdolle on hyvät syyt. Puolueet ja niiden jäsenet muuttuvat vuosien aikana ja välttämättä niiden näkemykset eivät enää myöhemmin vastaakaan toisiaan. Koska itse olin muutamat vuodet tauolla kaikista poliittisista tehtävistä, oli nyt myös hyvä paikka pohtia, mikä puolue olisi juuri tällä hetkellä itselleni oikea.

Miksi sitten päädyin jälleen valitsemaan vihreät? Ilmastotutkijana se lähtökohtaisesti aika luonnollinen valinta. Kun työn puolesta on suht hyvä käsitys siitä, mitä on tulossa, on puolue, joka voimakkaimmin tähtää ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi looginen valinta. Vihreät on muutenkin monella tapaa moderni ja tulevaisuuteen suuntautunut puolue. Tottakai kunnallisvaaleissa ehkä oleellisin asia on se, minkälaista kunnallipolitiikkaa puolue tekee. Ainakin Kuopiossa vihreiden valtuustoryhmä on hoitanut asiat todella hyvin ja siellä on myös tilaa omille mielipiteille joita käydään läpi asiallisen keskustelun kautta.

Jälleen ehdolla kunnallisvaaleissa

Kunnallisvaaleihin on tätä kirjoittaessa aikaa alle 100 päivää. Harvapa näitä ymmärrettävistä syistä taitaa laskeskella tai odotella jännityksellä lähestyvää vaalipäivää. Itse olen kuitenkin miettinyt vaaleja jo jonkin aikaa lähinnä siitä syystä, että arvoin ehdokkaaksi lähtemisen tai lähtemättä jättämisen välillä. Olin edellisen kerran ehdolla vuonna 2012 ja tuolloin äänimäärä jäi paria kymmentä ääntä vaille valtuustopaikkaa, mutta toi mukana monia muita luottamustehtäviä. Noista hommista jäi ihan positiiviset muistot ja toisaalta myös sellainen olo, että itselläni on myös paljon annettavaa kunnallisessa päätöksenteossa. Vuoden 2017 vietin Minnesotassa Yhdysvalloissa ja vaalit jäivät tuolloin luonnollisesti väliin.

Nyt epäilyksiä ehdolle lähtemiselle aiheutti käytettävissä olevan ajan riittävyys. Kunnallisvaaleihin ei pidä lähteä eikä luottamistehtäviä pidä ottaa vastaan, jos niitä ei ole mahdollista hoitaa huolella ja perehtymällä kunnolla käsiteltäviin asioihin. Tämä taas vaatii paljon aikaa. Itse taas en halua tehdä merkittäviä uhrauksia perheen yhteiseltä ajalta, ja pienen pojan isänä tärkeimmät työni löytyvät kotona. Ja niitä riittää. Asiaa ei helpota se, että toisen lapsemme laskettu aika osuu vaaliviikolle. Toisaalta kaksi pientä lasta on myös aikamoinen kannustin sille, että lapsia koskevat asiat ovat kunnossa Kuopiossa. Lopulta päädyinkin siihen, että koska minulla ei kuitenkaan tässä muuten juurikaan ole aikaa vieviä harrastuksia, on kunnallispolitiikalle riittävästi aikaa kaiken muun ohella. Perheen ja arkityön lisäksi on ihan hyvä olla vähän jotain muutakin. Lisäksi myös pienen lasten vanhempien äänen tulee kuulua valtuustossa. Näin ei käy jos yksikään pienen lapsen vanhempi ei lähde ehdolle.

Korona asettaa omat rajoituksensa vaalityön tekemiselle. Toriteltalla ei siis tänä vuonna tavata. Suurin osa vaalityöstä tehdäänkin varmasti netin välityksellä. Todennäköisesti en itse tule olemaan kovin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. En oikein koe sitä omaksi jutukseni. Käyn kyllä mielelläni keskusteluja asiasta kuin asiasta. Jos jotain kysyttävää ilmenee, niin ottakaa vaan rohkeasti yhteyttä. Vielä pitänee myös korostaa sitä, että toinen lapsemme syntyy vaalien lähettyvillä. Luonnollisesti vaalityö saattaa jäädä silloin hieman taka-alalle 🙂

Kuopion koulujen lakkauttamisuhan monet käänteet

Kuopion päätöksentekoa ja siitä keskustelua ovat hallinneet viime syksyn sekä tämän kevään Pitkänlahden, Kettulan sekä Kempaanmäen koulun lakkautusuhka. Asia oli myös itselleni sen verran tärkeä, että suhtauduin asiaan hyvin voimakkaan tunnepitoisesti. Tietysti myös kaikissa päätöksissä on tärkeää pitää myös järki mukana, ja tässä tapauksessa tunne ja järki olivat asiasta samaa mieltä. Lapset ja nuoret ja siten koulut ovat itselleni viimeinen asia, joista olisin valmis leikkaamaan. Vaikka nyt kaupungin taloustilanne on sellainen, että se vaatii järeitä toimia, on ennen koulujen lakkautuksia vielä useita vähemmän haitallisia keinoja säästää.

Koulujen lakkautuksen puolesta ja vastaan on pitkin talvea kuultu jo niin paljon perusteluja ja asia on nyt hetkeksi loppuun käsitelty, joten itse asiaan on turha tässä vaiheessa mennä sen syvemmin. Mielenkiintoista on kuitenkin tämä lopulliseen päätökseen johtanut prosessi, joka on ollut kaikkea muuta kuin helppo ja suoraviivainen. Tarinassa saattaa olla virheitä ja päivämäärät vääriä, mutta ehkä minulla ei ole syytä tuntea asiasta syyllisyyttä.

Monille, itseni mukaanlukien, asia tuli ensimmäistä kertaa tietoisuuteen savon sanomien uutisen jälkeen 30.9. Tällöin tuli ilmi, että kaupungin virkamiehet valmistelevat seuraavalle vuodelle talousarvioesitystä, johon sisältyisi edellä mainitun kolmen koulun lakkautuksen. Tässä vaiheessa olin jo itse hämmentynyt ja yllättyny asiasta ja asioiden valmistelusta. Kyseessä oli kuitenkin sen verran merkittävä toimenpide, että oletin tiivisti kunnallispolitiikassa mukana olevana ja seuraavana olevani kuullut asiasta, jos tällaista valmisteltaisiin. Näin ei kuitenkaan ollut. Asiaa ei oltu nostettu missään yhteydessä esiin. Otin välittömästi vihreiden valtuustoryhmän jäseniin yhteyttä, ja en ollut ainoa joka asiasta oli yllättynyt. Kasvun ja oppimisen lautakunnassa oltiin mainittu, että kouluverkostoa mahdollisesti joudutaan supistamaan, mutta keskustelua ei asiasta oltu käyty.

21.10 kaupunginjohtajan esitys vuoden 2014 talousarvioksi tuli kaupunginhallituksen kokouksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus oli käsitellyt talousarviota jo kaksi viikkoa aikaisemmin. Nyt 21.10 olleessa kokouksessa Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Harri Auvinen teki kaksi erillistä muutosesitystä, jotta talousarvioesityksen kohdasta ”Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet” poistetaan maininta Kettulan koulun sekä Pitkälahden koulun lakkauttamisesta. Äänestyksessä esityksiä kannattivat Auvinen (Vihr),  Komulainen (Vas), Ruotsalainen (ps) sekä Rytsy (kesk). Koulujen lakkauttamista kannattivat Berg-Väänänen (kok), Kantanen (kok), Pulkkinen (sd), Röppänen(sd), Savolainen(kesk), Tolppanen(kesk) ja Toppinen (kok). Kumpikin äänestys päättyi siis koulujen laukkauttamisen puolesta. Koulujen lakkauttamisen poistamista esityksestä yritettiin vielä Rytsyn ja Komulaisen muutosesitykseillä, mutta kumpikaan ei tuottanut tulosta. Koulun lakkautukset jäivät esitykseen.

Seuraavaksi päätös olisi tulossa käsiteltäväksi valtuustoon. Tässä vaiheessa alkoivat valtuustoryhmät keskustella ja toimia. Tämän lisäksi ulkoinen paine koulujen säilyttämisen puolesta kasvoi. Valtuusto käsitteli talousarviota ja koulujen lakkauttamista kokouksessaan 4.11. (Tuo oli muuten ensimmäinen valtuustonkokous johon itse pääsin osallistumaan, joskin vasta hyvin loppuvaiheessa). Tämän jälkeen valtuustoryhmien käymän keskustelun pohjalta oli selvää, että koulujen lakkauttamista ei tueta.

Valtuusto päätti talousarviosta 11.11. Tätä edeltävässä kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginhallitus päätti muokata omaa esitystään siten, että koulujen nimet (/lakkautukset) poistetaan talousarviosta. Kasvun ja oppimisen palvelualueen talousarvion säästöjen summiin ei kuitenkaan koskettu, vaan lautakunta velvoitettiin etsimään tarvittavat säästötoimenpiteet. Kaupunginhallituksen muokattu esitys meni valtuustosta läpi. Tavallaan tätä voitiin pitää koulujen säilyttämisen kannalla olevien voittona, mutta säästövelvoitteet jäivät. Kyseisiä summia ei lautakunnan ollut helppo löytää mistään muualta, mutta sen sentään annettiin nyt vaikuttaa asiaan.

Kuten arvattavissa oli, lautakunta ei näitä summia löytänyt. Tässä vaiheessa täytyy antaa erityismaininta lautakunnan puheenjohtajalla Aleksi Eskeliselle, joka mielestäni hoiti hienosti kouluasian ja oikeasti etsi vaihtoehtoja koulujen lakkauttamiselle. Lautakunta käsitteli lakkautuksia 22.1.2014. En mene tarkemmin muutosesityksiin, mutta lautakunta päätti tuolloin, että kouluja ei lakkauteta. Korvaavia säästötoimenpiteitä ei  löytyny ja siten lautakunta ei pysynyt sille määrätyssä talousraameissa. Ymmärrettävistä syistä, kaupunginhallitus ei tätä voinut hyväksyä ja palautti asian 3.2 lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Lautakunta käsitteli asiaa uudelleen 19.2. Tuolloin lautakunnan puheenjohtaja teki uudet esitykset koulujen säilyttämisen puolesta. Nämä esitykset kuitenkin kaatuivat äänin 6-5 ja koulujen lakkautus oli taas askeleen lähempänä.

Lakkautukset olivat jälleen kerran kaupunginhallituksen pöydällä 24.2. Tuolloin hallituksen jäsen Hetti Rytsy teki esityksen, että Kemppaanmäen koulusäilytetään, mutta luokkien sijoittamiseen ja hallintoon tehtäisiin muutoksia. Samaa muutosta oli Eskelinen ehdottanut jo lautakunnassa. Perussuomalaisten jäsen Ruotsalainen jätti äänestämättä, jolloin äänet jakautuivat tasan 5-5 ja puheenjohtajan koulun lakkautuksen kannalla ollut ääni oli ratkaiseva.

Harri Auvinen teki Pitkänlahden ja Kettulan koulun osalta muutosesitykset niiden säilyttämisen puolesta. Nyt myös perussuomalaisten jäsen päätti antaa äänensä ja Auvisen esitykset voittivat äänin 6-5. Kaupunginhallituksenkokouksen jälkeen näytti siis siltä, että Pitkälahden ja Kettulan koulut saavat jatkaa, mutta Kemppaanmäen koulu olisi historiaa. Nyt asiaa käsiteltäisiin enää valtuustossa.

10.3 asia oli valtuuston pöydällä. Tuo kokous oli pitkä ja puuduttava ja kovin montaa ei minun seuranani jaksanut olla yleisössä loppuun asti. Valtuustonkokousta ennen valtuustoryhmät olivat keskustelleet keskenään asiasta moneen kertaan, mutta yhteisymmärrystä asioista ei ollut löytynyt. Kaikista jännin tilanne oli Kemppaanmäen koulun kohdalla. Keskustan Kananen teki jälleen jo moneen kertaan esitetyn muutosesityksen Kemppaamäen koulun säilyttämiseksi. Tälläkertaa tuo muutosesitys voitti äänin 31-28 ja koulu sai jatkaa.

Pitkänlahden koulun kohdalla asiasta oli selkeämpi yksimielisyys. Asiaan tehtiin vielä täydentävä, joskin ei sisältöä suuresti muuttava muutosesitys, joka sai valtuuston kannatuksen. SDP äänesti tässä asiassa tyhjää. Vihreiden Auvisen hallituksessa tekemä ja valtuustossa korjaama muutosesitys meni siis läpi, ja myös Pitkänlahti sai jatkaa.

Kettulan koulun kohdalla valtuustolle esiteltiin hallituksen esitys, jossa koulu säilytetään. SDP yritti vielä koulun lakkauttamista, mutta heidän tekemä esitys kaatui äänin 47-12.

Asiassa kävi loppujen lopuksi siis hyvin. Se kuitenkin kävi läpi aikamoisen prosessin joka on suorastaan nolo Kuopion päätöksenteolle. Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka koulujen lakkautukset peruttiin nyt, ne ovat jälleen esillä vuoden päästä. Toivottavasti asiasta opittiin jotain ja oikeita päätöksiä voitaisiin tehdä ilman tällaista taistelua.

Kuopion Vihreiden syyskokous valitsi minut loppuvuodeksi toimimaan Kuopion Vihreiden puheenjohtajana.

Kuopion Vihreät pitivät sääntömääräisen syyskokouksen 24.11. Kokouksessa hyväksyttiin Kuopion Vihreiden toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2014. Sen lisäksi yhdistyksen oli valittava  jäljellä olevalle vuodelle uusi puheenjohtaja, sekä uusi hallituksen jäsen, koska aiempi puheenjohtaja joutui jättämään tehtävänsä. Toimin itse tämän vuoden yhdistyksen varapuheenjohtajana sekä taloudenhoitajana ja nyt syyskokous valitsi minut hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä jäljellä olevalle kaudelle 2013-2014. Joudun omien kiireideni vuoksi (väitöskirja+luottamustehtävät) jättämään tehtävän vuoden vaihteen jälkeen. Yhdistys valitsee vuodelle 2014 uuden puheenjohtajan sekä uudet hallituksen jäsenet myöhemmin.

© Anton Laakso | anton.laakso@vihreat.fi
Sivuilla esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä ne välttämättä edusta puolueen tai työyhteisön mielipiteitä